Vanha Kalevala taikka Vanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista

Kalevalan tuntevat kaikki, vaan Vanhan Kalevalan aniharva. Teoksessa suomalainen kansanrunous näyttäytyi ensi kertaa laajana, todellisena eepoksena. Kirjasta tehtiin käännöksiä ja se on ensimmäinen suomenkielinen teos josta tuli maailmankirjallisuutta. Kirja vaipui kuitenkin unohduksiin Uuden Kalevalan ilmestyttyä 14 vuotta myöhemmin. Vanha Kalevala on puolet suppeampi, nopeampi, keskitetympi ja lähempänä alkuperäistä kansanrunoutta kuin suuri seuraajansa. Unohdukseen ei ole aihetta – Vanha Kalevala on virstanpylväs ja taideteoksena monien mielestä yhtä hyvä, ellei parempi, kuin kansalliseepoksemme.